Seminaarissa on tunnelmaa tai jotain

Päivitys on jäänyt kun koulu alkoi, ei ole ollut mitään kauhean ihmeellistä ja niin edes päin. Mutta nyt voisi viikon myöhässä tarinoida vähän Animeseminaarista, kun siellä tuli jälleen käytyä. Ja itse asiassa tällä tytöllä tuli samalla vuosi animetapahtumia täyteen (säälittävää, kyllä), taipale alkoi viime vuoden Seminaarissa ja jatkuu toivottavasti vielä pitkälle. Mutta asiaan.

Alunperin tarkoitus oli että Piichii olisi punkannut meillä mutta syystä x se sitten jäi ja se päätyi tahille ja minä jäin kotia Venin kanssa. Itsellä ei cossista kuvia ole, kun en mitään kauhean maata mullistavaa päälleni saanut. Ei sen puoleen, Piichii ei cossannut lauantaina ollenkaan.

Ihmiset tyrkkäsi lauantaina Mikuponnarit  mulle päähän, hehehe. Kuva on Marikalta

Ja joo. Aamu menikin sitten siinä lauantaina Roosan, Venin ja rakkaan (sarkasmia) pikkusiskon seurassa. Janika jotenkin mystisesti tunnisti minut ja sekin kävi moikkaamassa... Jossain vaiheessa Piiltä tuli viestiä ja piti juosta rautikselle lippuja ostamaan, olisivat sentään ilmottaneet hieman aiemmin! Mutta joo, Traconiin on nyt junaliput hankittuna ja aikataulut on niin mahtavat että. Lauantai sitten tulikin vietettyä suurimmilta osin Taivalkoskigängin, Janikan, Marikan ja ties kenen mainiossa seurassa <3

Ei Seminaarista oikein voi selittää sillain pitkästi ja kauniisti. Sunnuntaina toisin päin, Piichii veti casualEspanjana ja minä ilman cossia, Venkin lähti heti aamusta ennen kuin tapahtuma edes ehti alkaa. Tuli ostettua Tegami Bachia ja Madokaa ekat pokkarit ja jälkimmäinen ei kyllä inspannut alkuunkaan. Tegami Bachiin tosin ihastuin armottomasti. Ja sunnuntainakin seura oli samaa luokkaa, mitä nyt illasta jäin vanhusten ja Piin sekaan hui.

Ja koska Piichii on suuri osa niin kuva siitäkin ft tahi. Kuva itse taitaa olla kiipyn ottama

Seminaari meni tuommoisena hengailutapahtumana ihan hyvin. Huomasi että etenkin aamusta ilman kunnon seuraa tuli helposti tylsän puoleista ja ilman kaikkia ihania ihmisiä siellä ei olisi jaksanut olla. Ohjelmia en oikein kattonut, mitä nyt sisko halusi peruukkiluennon nähdä joten lähdin siihen seuraksi, vaikka sen olin itse aiemmin katsonut. Ja sitten lauantaina illasta kävin katsomassa nuo mysteerijahdin ja aarrejahdin tulokset kun nuo yhdet oli jälkimmäisessä mukana. Siihen jäi mun osalta, joten niistä en osaa sanoa... En tiedä, alkaa tuntumaan välillä että Valve on liian pieni paikka tapahtumalle. En sitten tiedä mitä muut tästä ajattelevat.

Peruukit muuten aiheuttaa vakavaa ongelmaa. Joudun Traconissa käyttämään Piin peruukkia kun omani ei tykännyt minusta alkuunkaan. Syyskuussa lähtee tilaukseen neljäs tai viiden Englantiperuukki, ehkä se nyt olisi edes siedettävä...

~ Kae

Kun jokin on viimein varmaa

Kaeru täällä taas, kun Piichii on eteläisemmässä Suomessa sukulaisten luona eikä todellakaan ole tehnyt vielä Animecon päivitystä. Herran pieksut sen naisen kanssa...

Mutta mikäs tässä, mulla on kerrankin jotain varmoja cosseja ensi vuodelle, tämän vuoden elän niillä vanhoilla ellen sitten jaksa tuota jokeriPreussia korvata kun sarvetkin on liian painavat (mitä, ei ne paina ku puoli kiloa kappale). Ja ne on nimenomaan varmoja, koska olen kröhöm, mennyt lupautumaan kolmeen ryhmä-pari-mihin-lie-cosplayhin.

Heti Kitaconissa vuosi starttaa käyntiin revolutionary war versiolla Englannista, ja Pii lähtee mukaan Amerikaksi. Näitä cosseja tullaan luultavasti käyttämään myös Desussa perjantaina tai sunnuntaina, riippuen miten nämä muuten menevät. Lisäksi itse ainakin saatan vielä laittaa muuallekin.

Sitten tosiaan on se Juksu, joka debytoidaan Desuconin lauantaina, ainakin näin ollaan sovittu. Ja Juksu tulee ilmeisesti olemaan ensimmäinen ei-Hetalia cosplay, ainakin näillä näkymin. Tavallaan olen tyytyväinen että pääsen hieman irrottautumaan kyseisestä fandomista. Tästä triosta tulee niin eeppinen ettei mitään rajaa ja odotan jo innolla Desua. Jotenkin vain epäilyttää että tulen näyttämään epämääräiseltä tankkerilta, mutta aivan sama.

Ja sitten jotain uutta näiden lisäksi! Eli menin typeryyttäni lupautumaan pienimuotoiseen Kuroko no Basuke-ryhmään Ryota Kiseä cossailemaan. Ja hakkaan päätäni seinään jo nyt. Lievästi ylipainoinen ihminen ja aivan liian pitkä koripalloilijamallipoika ei ole kauhian hyvä yhdistelmä. Eli ensimmäistä kertaa cosplayn takia tiedossa on myös kuntokuuri ja suklaa saa jäädä. Ilmeisesti meillä nyt on lisäksi Kuroko, Akashi, Momoi ja joku-jota-Pii-cossaa. Harmi, Desuunkin oli tulossa ryhmää, mutta se oli lauantaille ja se on varattuna. Saatan tosin käyttää kolmantena vapaana päivänä siellä, jos ei mitään muuta ilmaannu. Oli puhetta, että joukolla mennään kuitenkin Animeconiin, jos minä sinne nyt pääsisin.

Ja se niistä varmoista. Sitten on tietenkin vielä Tracon ja Animeseminaari, Frostbite luultavasti jää tältä tytöltä väliin tänä vuonna. Pitää sitten niihin katsella näitä cosseja lähempänä, tuskin alan Gauchea ainakaan valmiiksi asti väsäämään. Norja on pakko tehdä jossain vaiheessa kuitenkin ja menin hetken mielijohteesta tilauttamaan Ranskaperuukin, niin sitäkin varmaan jossain käyttelen.

~ Kaeru

No hellou roskakori - jokeriPreussi WIP

En jaksa sitä mallikuvaa nyt tähän tyrkätä kun se löytyy tuolta aiemmasta postauksesta. Pii on Kuopiossa koska Animecon - minä olen kotona koska siskoni on tyhmä ja en ole sen takia kanssa Kuopiossa. Joten mikäs siinä, vedetään vähän kunnon (tai yritetään ainakin) WIPiä.

Eli tässä on lähtötilanne. Tuommoinen perus Hetaliamallia oleva takki jossa on napitus, herrasmieskaulus, mitkälie lärpäke taskut ja kaikkea muuta. Ja siitä pitäisi saada jokeriPreussi? No problemo.
Koko hommahan alkoi siitä kun varmistin miljoona kertaa että se mahtuu päälle, vaikka laitankin vetskarin. Siitä kun piti saksia useampi sentti pois, että pääsee eroon napinlävistä. Seuraavaksi oli vuorossa reissu Ouluun ja mukaan tarttui kangasväriä, cernitiä ja se vetoketju. Mutta tällä hetkellä teille riittää tiedoksi se, että sitä kangasväriä oli.

Ja sitten takki olikin päässyt takaisin vaiheeseen ''epämääräinen kangaskasa''. Mitä tuossa sitten on tehty? Käytetty ratkojaa ja saksia. Ensinnä tosiaan leikkasin tuosta edesta molemmin puolin pari senttiä, että sain napinlävet poies ja noista reunoista saman kokoiset. Sitten vedin päärmeen? mikä lie, tuo alla oleva taitosjuttu, auki ja sen jälkeen tuo ylempi kaulus sai kyytiä. Sitten lähtikin jo taskut ja voila - tässä on lopputulos. Sen jälkeen sitten silittelin tuon kauluksen sisään tukikankaan ja heitin sen jonnekin nurkkaan - kyllä minä sen vielä löydän.

Seuraavasta vaiheesta ei oo kuvaa, mutta piirsin sitten tuon selkäkuvion kontaktimuoville, leikkasin siitä sabluunan ja tyrkkäsin takkiin kiinni. Ja minä idiootti lähdin sitten suoraan vetämään maalia tuohon. Kokeilematta ensin pienemmälle tilkulle. Noh, kärsin myöhemmin.

Noh, siinä minä sitten sitä maalia vetelin, aluksi ihan hyvillä mielin. Näytti kivalta, tuli tasaista ja niin ees päin. Vaikka väri näyttää punaiselta tuossa, niin oikea sävy oli hieman pinkihtävä. Mutta mikäs siinä, kun Sinooperin myyjä oli sanonut maalin kuivuvan punaiseksi ja minähän tähän sokeasti luotin. Voi mikä idiootti olenkaan. Tuossa pienemmässä kuvassa näkyykin oikein hyvin minkä värinen lopputulos oli. Aivan kauhea. Ja vaikken yleisesti mikään älytön perfektionisti olekaan, niin pakkohan se oli korjata.


Mitä minä tein? Itkin äitille pikkaisen ja se veti kaapista kangasvärit. Siellä oli sitten pieni tuubi tummanpunaista ja hetken aikaa tuntui, että kerrankin taivaat olivat edes jossain määrin mun puolella. Testasin tuon kuvan alakulmaan joka jää päärmeen alle sitä väriä ja hallelujah, se tosiaan sai tuon karmian pinkin näyttämään punaiselta. Hyppelin siinä sitten innoissani ja aloin sörkkimään sitä tuon päälle. Kadun sitä nyt. Kuten kadun kaikkea muutakin. 

Kuva vääristää väriä, se oli oikeasti ihan hyvä. Mutta se ei vain tahtonut millään levittyä tasaisesti. ja kun taas tarkemmin katsoin, se oli tarkoitettu pääasiassa kuviointiin, joten ei ihme. Tuo selkämys näyttää nyt aivan kauhealta ja on kamalan jäykkä - eli voi apua. Pitää katsoa onko tuota kangasta kaapissa tarpeeksi uuden takakappaleen tekemiseen, niin pääsisi tuosta eroon. Sitten hankkisin taas vähän lisää kangasväriä - ja minähän myös kaivan jostain punasta, peittävää väriä. Vaikka se ois viimeinen teko. Että sillain. Jos ei löydy, niin pitää vaan vetää päälle tai ostaa vähän lisää kangasta - eli luultavasti vedän päälle, koska oon muutenki jo mokoman takia vararikossa.


Minäkin sinua cosplay <3


~ Kae

Eletään Muumimaassa ja Hetaliassa

Miksi tämä postaus? Koska pitää oikeasti päivittää niitä varmoja cossisuunnitelmia. Koska sellaisiakin on kaikkien unelmien keskellä.
Eli minä selitän jo Piin puolesta, että se on Animeconissa Itävaltana ja jos peruukki tulee (mikä ei ole yhtään varmaa) niin casualRanskana. Tai näin olen kuullut. Mutta olen julma ja en laita edes siitä Itävallasta kuvaa. Itse en sinne ole tulossa syystä x.

Itsellä oli rahan puutteen takia alunperin se suunnitelma, että kierrätän tämän vuoden vanhoja cosseja.

Mutta kierrättämistä tämäkin on, sillä vanha, ei koskaan valmistunut SS-Preussitakkini saa ilmeisesti uuden elämän. Tuo on oikeasti ainoa virallinen kuva tuosta (ainakin minun tietojen mukaan) ja sen laatu on no... Niin. Elikäs. Tuo takki on mulle sen verran iso, ettei haittaa vaikka se pienenee aavistuksen - eli saan napin lävet kuuseen ja vetskarin tilalle. Sitten pitää vain laittaa vähän kanttinauhaa tuonne alas, ostaa kangasväriä, tehä häntä, sarvet ja tadaa~ Siinä meillä on cardverse jokeri Preussi. Housut ja kengätkin on valmiina, joten mikäs siinä. Tämä tulee luultavasti olemaan sitten kesäloman projekti, niin saan tuon Animeseminaariin ja ehkä jopa Traconiin ellen jotain muuta innostu sinne laittamaan. Toivotaan vaan, että tuo muokkaus onnistuu...

Ja Piin kanssa ollaan jonkinmoisena paricossina suunniteltu revolutionary war Englantia (minä) ja Amerikkaa (Pii). Minä saan projektin luultavasti käyntiin tässä kesälomalla, tosin, aloitan tuosta pyssystä, koska haluan sellaisen. Pitää katsoa milloin on rahaa. Muuten tämä jää oikeasti joululomalle, koska silloin on kanssa sitä rahaa, ei mitään coneja ja Pii voi tulla tänne pitämään ompelusyökkäriä~ Tämä tulee mulla oikeasti olemaan pahin rahasyöppö tähän asti, koska haluan oikeasti tehdä kunnolla ja niin ees päin. Löydettiin Eurokankaasta muuten sopivat kaavat, ihan tommosiin takkeihin tarkotetut kun vähän etukäteen käytiin kattelemassa, kun laskin mahdollisia menoja. Omalta osalta ongelmana on se, että menin juuri myymään vaalean peruukkini (se ei ollut ihan minulle sopiva...), että menee rahaa uuden ostamiseenkin... Mutta eiköhän se ole sen arvoista sitten. Tämä olisi siis alustavasti suunnitteilla debytoitavaksi Kemin Kitaconissa ensi vuonna.

Ja sitten tämä uusin päätös. Elikäs, Muumicossia! Itsehän ajattelin alunperin cossata Poliisimestaria ja Nizkun kanssa kun oli puhe, niin onnistuin jo ylipuhumaan sen Mymmeliksi. Ja no, se sitten mainitsi jotain Hosulin cossaamisesta ja minä totesin, että en ala ainakaan vielä sitä Muumipäätä tekemään. Joten tuloksena: Hosuli & Juksu cossi. Ja koska pikkuPiitä ei sovi unohtaa, saatiin hänet sitten Sosuliksi. Se tosin sanoi, että vetää ihmismäisenä eikä ala tuota nokkaa tekemään. Tiedä sitten mihin me tämä oikeasti tehdään, pitää vähän katsella noita coneja joihin kaikki pääsee ensi vuonna... Noh, Juksu on helppo, ainoa ongelmani taitaa olla tuon kaulassa olevan keltaisen jutun tekeminen. Eli hyvin vähäisiä nekin ovat.

Mutta tällaista tällä kertaa. Pitää katsella, ehkä minä tässä jossain vaiheessa laitan vielä tuon takin muuttumisenkin, saa nähdä.

~ Kae

Pähkinän eka, pelottava Desucon

Kuvan on ottanut joku random. Pöllin tämän facesta.

Jumalauta, minä tein sen. Nimittäin ompelin sen piraattipuseron! Se näytti puserolta, siinä oli hihat ja hihapitsit enkä edes mokannut kuin kerran mutta sitähän minä en myönnä. Miekkaa en saanut korjattua mutta sille oli oiva peitetarina. Huomaan vakavia merkkejä itsessäni.. Nimittäin siitä että olen vakavasti koukkuuntumassa ompelemiseen..

Ekaa Desuconiani en voi luonnehtia mitenkään muuten kuin että jännää oli. Rakastuin tunnelmaan ja kauniisiin ihmisiin.  Matkani alkoi vasta jumalattoman aikaisin perjantaiaamuna täältä hevonkuusesta Mikkeliin mummon luokse junalla. Kolme kertaa piti vaihtaa ja sain nauttia yhden linkkarilla kuljettavan välin erittäin puheliaasta eläkeläisestä ja pikkulapsesta joka kyseli varmaan kolmesataa kertaa äidiltään; "Miksi tuolla tytöllä on merirosvohattu? ONKO SE MERIROSVO?" Lopulta kyllästyin ja kerroin hienon tarinan merirosvo Arthurista joka seilasi maailman seitsemällä merellä hienolla ja uljaalla laivalla ryöstellen rikkaita ( ja pikkutytön äidin murhaavasta katseesta pelästyneenä toki lisäsin sen kantaneen niitä ryöstösaaliitaan köyhille)  ja espanjalaisia. Ehkä alankin satutädiksi isona..

 Lauantaiaamuna kauhealla kiireellä cossit päälle mummon tuijottaessa haavi auki vieressä ja minä yritän selittää cosplayn ideaa naama punaisena. Lopputuloksena se taisi minun kuvitella lähtevän johonkin elokuvajuhlille.. Noh, samapa tuo. Junassa ei tietenkään lisäkseni näkynyt ainoatakaan cossaria ja sain jälleen kärsiä varsin mielenkiintoisista katseista :D No mutta, cossatessa siihen huomioon on ilmeisesti vain pakko tottua. Mutta Lahden rautatieasemalla onneksi oli Kae vastassa ja jopa alkoi muitakin hörhöjä näkyillä.

Muuten lauantai meni oikein mallikkaasti kaikkea ihmeteltäessä ja pyöriessä siellä täällä. Mukavia uusia ihmisiä ja puolituttuihin paremmin tutustumista. Ihania cosseja oli todella paljon, ihan käsittämättömän upeita. Kameraa en jaksanut raahata mukaani, joten elän kaikkien muiden otoksilla.  Yöksi suuntasin lattiamajoitukseen. Jäkiviisana olisi tietysti pitänyt ottaa mukaan joku patjantapainen ja vitusti enemmän vaatteita. Onneksi kuitenkin olen sen verran sikeäuninen että nukun vaikka kynnöspellolla jos on pakko, mutta paleleminen.. Argh. Voin kertoa että oli helvetin kylmä ja nukuin nelisentuntia. Matkalla siinä kello puoli kahden aikoihin yöllä meinasin eksyä, mutta luojankiitos lahtelaiset koiranulkoiluttajat ovat ystävällisiä ja muita  lattareita tuli vastaan. Muuten olisin varmaan päätynyt sinne puistonpenkille.. 8D

Sunnuntaina hiimailin takaisin Desualeelle siinä kahdeksanmaissa, tosin ilman cossia.  Kaen lähdettyä kohti synkkää pohjolaa päädyin juoksemaan ympyrää vähän siellä sun täällä ja roikkumaan ihmisten kauloissa. Conikrapula oli suunnaton kun lopulta yhdeltä jäätävän migreenin ja tavarakassin kanssa piti lähteä kohti rautatieasemaa ja yhdeksäntunnin junamatkaa. Junamatka oli kamala. Avainlauseena toimii: Sekä soittimesta että puhelimesta loppui akku samaan aikaan. Ei mitään tekemistä, ja neljätuntia istuttavana....  En suosittele kokeilemaan. 

Desureissun seurauksena minut sitten värvättiin myös Animeconiin Ask-a-nation paneeliin Itävallaksi. Saapa nähdä mitä siitä tulee ja katuuko värvääjä vielä katkerasti.. No ei sillä, loppujenlopuksi esiintyminen ei itselleni ole kamalaa muttakun toimintakyky tuppaa tippumaan puoleen ja ajatus ei oikein kulje 8D Ja niitähän siinä roolissa tarvittaisiin. Ehkä kuitenkin harrastan harjoittelua ja otan selvää paristakin asiasta ennen h-hetkeä. Ah, ja huomenna tosiaan Ouluun katsomaan pikkuista ja ompelemaan Itävaltatakkia~ 

Animeconiin menen myös vänkäriksi ja  rakas Mitomeruni seurassani. Ranskaperuukin olen tilannut, mutta sen saapumisesta ei sitten ole vielä tietoa. Miton ( joka on siis ihana ystäväni) aikeina olisi Espanjaa cossata casualina ja hänen peruukki kyllä tuli jo. Nyhyhyhyy, minä tahdon omani myös. B(

~Piichii ( Joka muuten on japaniksi pähkinä. Helvetin vanha nimimerkkini, keksitty vitosella. Mutta rakastan sitä. <3 )

Desu ja Kokko - niin mitä?

Desucon

Okei, elinoin viikko sitten täältä pohjoisen perukoilta suunnattiin Lahtea kohti, Desuconiin. Matkaan meni kunnioitettavat seitsemän tuntia, koska satuin vanhempien kyydissä istumaan ja isä halusi pitää ajotaukoja - jotka sitten venyivät vähän. Mutta perille saavuttiin ja perjantaina jopa ehdin ennen viittä paikalle! Tein siinä sitten vähän ostoksia jo ennen tapahtuman alkua pienen säädön kanssa, mutta se rauhoittui siitä sitten kivasti.

Perjantaina hilluin siis punkEnglantina, kämyisessä cossissani ja jee. Kävin Sugiyaman ohjelman katsomassa ja pakostakin tunsi hieman myötähäpeää yleisökysymysten aikana. Ensin pitää kysyä parituskysymyksiä ja sitten parkua kovaan ääneen kun Sugiyama ei sanokaan ihkuttavansa sitä omaa otp'tä. Käyttäytykää nyt jumaliste ihmiset...
Noh, muuten perjantai meni hengailuun, tapasin ihmisiä ja yritin etsiä ihmisiä joita en löytänyt. Ilmeisesti olivat vilkutelleet Sugiyamassa, mutta enhän minä sitä huomannut! Ja perjantai meni sitten siihen.

Minä lauantaina~

Ja lauantaiaamu oli mun osalta säätöä. Aikainen herätys ja silti meinasi tulla kiirus. Noh, minä sitten söin, vedin cossin päälle ja lähdin asemalle joka oli kivasti hotellin vieressä Piitä ja Veniä vastaan. Se sitten sujuikin ongelmitta ja päästiin vanhempien maksamalla taksilla kivasti kohti Sibbetaloa. Ja minähän säntäsin heti taidekujalle ja käytin siellä melkein parikymppiä x3 Taidekujat ovat oikeasti se conien suola. Noh, siinä sitten hengailtiin ja päädyttiin pihalle takaisin ihmisiä kattastamaan. Sugiyaman nimmari jäi saamatta, ei jaksanut jonottaa.

Tämmöiset örvelöt löytyi sieltä.

Jaja. Löytyi sieltä pihalta ne eksyneet karitsaisetkin, jotka jäi perjantaina löytämättä. Ja pari muuta vähemmän täysijärkistä ihmistä kanssa. Voi saakeli, koko lauantai tuntui pitkältä jaksolta eeppistä säätöä, kun juoksentelin ihmisten tykönä ja yritin kovasti olla vähän kaikkien seurassa. Ja katsoa ettei pikkusisko päädy kenenkään kidnappaamaksi, kun se lapsosen eka con oli. 

Lauantaina jäi kaikki väliin. Piti katsoa useampi ohjelma, mutta lopulta huomasin ne liian myöhään, en jaksanut cossikilpailuun jonottaa lippuja ja ficcipajan aikaan huippasi sen verran paljon, etten edes sisälle kehdannut mennä. Kun päivä muuttui illaksi ihmiset alkoivat kadota ja päädyttiin Piin kanssa jälleen tuttuun seuraan - eli pohjoisen eläkeläisten riesaksi. Miten niin olen julma kun kutsun niitä noin? Mutta noh, siinä sitten tahin kanssa pälistiin ja tulihan siihen sitten muitakin. 

Sunnuntaina mä en oikeastaan tehnyt mitään, heiluin vain muutaman tunnin ihmisten kanssa ja katosin paikalta. Eli siitä ei sen enempää yhtään mitään. 

Mutta kaiken kaikkiaan con oli erittäin onnistunut. Roskaus näytti olevan paha ongelma, mutta muuten, lisäksi sunnuntai aamusta minä en saanut vettä mistään, muuten vesipisteet toimivat Frostia paremmin. Lisäksi hetaliaihmiset - ja muut - käyttäytyivät yllättävän hyvin, vaikka koittivatkin yhdessä vaiheessa eteisen vallata. Mitään tautisia kuivapornotraumaympyröitä ei näkynyt, vaikka välillä niilläkin siellä takapihalla meni homma vähän yli. 

Kokkocon

Ja sitten viime lauantai. Viikko Desusta ja minä olen jälleen coneilemassa, tällä kertaa Kokkolassa. Kävijämääräksi laskettiin lopulta ilmeisesti se 70?, mutta meno oli kyllä mahtavaa. Missään vaiheessa ei tullut tylsää, uskallauduin animekaraokeen hoilaamaan Digimonia ja voitin tietovisan. Aika hyvin siis? 

Kokkocon tosiaan järjestettiin Kokkolassa, osana NYT-jotain, en minä ihan perille siitä päässyt. Mutta Ven tosiaan oli sitä järkkäilemässä siellä. Pari uutta kaveria sain ja tuli jälleen eläkeläisiä ja Rikoa moikkailtua. Olihan tapahtumassa tietenkin omat huonot puolensa kun ekaa kertaa järkättiin ja järkkääjät olivat järjenjuoksultaan mitä olivat, mutta jotenkin jäi siltä semmoinen mukava jälkimaku. 

Ei siitä sen enempää, mulla ei oikeasti ole yhtään mitään päivitettävää... Mitä nyt minut syötiin ihmisshakissa ja uhattiin hirttää palleista kattoon jos Piin Itävaltatakki ei valmistu. Sekin on tulossa keskiviikkona tänne päin ompelemaan, jee!

- Kae

Ja Mustarastas lauloi Ooh la laa

Oikeasti, kuinka järkevää on stressaantua jumalattomasti päättäjäismekosta ja etsiä jotain vaateriepua kolme tuntia,kunnes tajuat että se on ollut ystävälläsi lainassa jo maailman synnystä asti näin pahasti ylivietynä? Argh. Syökää päänne, minua ei muutenkaan kiinnosta vittuakaan mennä koko päättäjäisiin ja valivali.. Okei, siirryn aiheeseen ennenkuin joku (köhköh Kae köhköh) antaa murhaavia silmäyksiä epäolennaisuuksien selittämisestä koska koulu ja cosplay ovat hyvin epäyhteensopiva miksaus.

Aivan, aivan. Kotiuduin tuossa aamulla seitsemän aikaan viikonmittaiselta Ranskanreissultani, ja voin kertoa että  Pariisi on ihastuttava kaupunki ja ranskalaiset mainettaan paljon parempia ihmisiä. Monet sanovat heitä töykeiksi ja epäystävällisiksi, mutta totuus on kyllä ainakin näin omiin kokemuksiin pohjautuen hyvin erilainen. Päällimmäisinä mieleen jäi jumalattomat rakot, jalkasärky, tupakansavu, lämpö, ihmispaljous ja tunnelma. Ainoastaan kaksi ensinmainittua ovat negatiivisia. Rahaa meni kiitettävästi ja olenkin köyhä seuraavat kaksimiljoonaa vuotta. Mukaan tarttui näin cosplayta ajatellen musta je t'aime Paris- teepaita, joka on muuten ihana. Meinaan Animeconissa hyvintodennäköisesti mennä  uskomattoman upealla casualRanskalla ( kyllä, se OLI sarkasmia) ja sitä ajatellen tuon paidankin ostin. Nyt enää peruukki pitää tilata.

Tulihan siitä shoppailijan pyhätöstä ostettua paljon muutakin.. Kahdet kengät ja rihkamaa aikamoinen kasa näin ainakin. Eniten silti rakastuin upeisiin katolilaisiin kirkkoihin. Notre Damessa, Sacre-Coeurissa ja Madeleinen kirkoissa kävin ja vaikutuin syvästi. Ne holvikaaret, lasimaalaukset, alttaritaulut, kattomaalaukset.. Se harras tunnelma. Voisin kääntyä katolilaiseksi pelkästään kirkkojen takia. Ja Versailles'n palatsi. Sanon vain sen että henkeäsalpaava paikka, menkää ihmeessä jos sinneppäin joskus harhaudutte.


Ennen Ranskaa oli tosiaan Kemissä mangapäivät. Kae hienosti löysi tiensä tänne savimajakylään keskelle ei mitään ja oli oikein hauska viikonloppu. Cossailin hienoa *köhköh* casual Preussia ( yllätys).  Tuo on varmaan ainoa säädyllinen kuva koska se on Kaen ottama koko cossista eikä siinäkään näy kaikki. Hattu siis musta silinteri ft. kaksi jäätävän isoa pelikorttia ja punainen satiininauha. Messissä myös punaiset housut ja Gilbird joka bongattiin cittarista. Ah ja kiitoksia myös miittiläisille ja Kuuttiselle~ 8)

Ennen Kemiä yritettiin kyllä Kaen kanssa kuvailla jotain hämäriä DenNor-juttuja. Tulos oli enemmän tai vähemmän mielenkiintoinen koska kuvaaja uupui, mutta whatever oli ainakin erittäin hauskaa. Ehkä hankimme seuraavalla kerralla kuvaajankin!



 Siinä kaunis ( jälleen epämääräistä yskimistä) Tanskacossini. Taas Kaen ottama kuva. Hiukset on vähän huonosti mutta noh, ne on hieman latistuneet syystä x ja y joita voitte rauhassa kuvitella siellä. Ilme kertookin sitten kaiken muun oleellisen möykytetyn sängyn ohella.

Sama peruukki muuten toimii ihan älyttömän moneen cossiin ja on todella laadukas hintaansa nähden. Paljon kuituja ja pöyheä. Ehkä jopa vähän liiaksi asti.

DESUCONIIN ON VIIKKO JA PIRAATTIENKUSTANI ON VALMIINA AINOASTAAN HATTU. PANIIKKI ISKEE AINAKIN KENKIEN JA POLVISUKKIEN KANSSA. ENKÄ EDES MAINITSE PUSEROA.

... Tulen kuolemaan kivuliaasti tämän kanssa ja rukoilen Kaerua kasaamaan piraattitakin kasaan edes joten kuten. ( Sillä voi peittää epäonnistumiseen tuomitun puseroni, argh)

Tulen taatusti itkemään tänne lisää merirosvooperaation kanssa. Anteeksi epäolennaisuudet ja yleinen kökköys. Adios.

~Piichii

( Ainiin, ja äitini vielä meni rikkomaan miekkani. Nyyh. Eikä mulla jumaliste ole edes kuumaliimaa.)

Kae vlogaa sun muuta

Eli pääsin kuin pääsinkin iskän koneelle, heh heh. Ja vlogaamista tällä kertaa ja koska en ole puhuja ihmisiä siinä on reilusti änkytystä ja julma totuus on se, että minulla menee aina senat vähän sakasin. Ja äänenlaatu on hieno koska kuvattu webbikameralla.

Mutta tuossa kaikki mitä minulla tällä kertaa. Kuvia tosin on nyt pari. 

Eli ensinnäkin WIP-kuva tuosta cossista. Meikit on vähän sinne sun tänne (eka kerta kun koitin oikeasti crossplaymeikkien tekoa) ja laatu on sitä mitä äiti saa otettua. Eikä läheskään koko cossi näy. No, eiköhän minut tuosta kuitenkin tunnista.

 Ja eka ihan itse tehty miekkani! Ei todellakaan ole hienoimmasta päästä, tuo kahva etenkään... Mutta mä en oo koskaan ollu haka puutoissä tai vastaavassa, joten olen hyvin ylpiä tähän näin. Niin.

Ja hyvin epämääräinen, Piin piirtämä kuva siitä Steampunk Enkusta. Skanneri raiskasi sen kivasti, oli silläkin pojalla taas hauskaa... Mutta tämä on alustava kuva ja näin.

Koska valittaminen on elämäntapa

Eli Kae täällä taas morjensta : D Koska Pii tuossa veti kivat valitukset, niin miksen minäkin? Aloittaen siitä massasta ja jatkettaessa perfektionismiin. Eikä todellakaan hyvän laatuiseen sellaiseen.

Massaaminen. Ah, aine josta jokainen saisi tehtyä kymmenen sivun esitelmän, mutta minä yritän pitää tämän hieman lyhyempänä.
 Mitä massaaminen on? Milloin sarjasta tulee massa? Minä en oikeasti näe asiaa niin, että sarja itsessään olisi massa. Ihmisiä tuomitaan paljon vain sen perusteella, että satutaan cossaamaan suosittua sarjaa. Puhutaan Hetaliasta. Koska siitä on helppo puhua. Tai Vocaloidista. Molemmat ovat suosittuja ja tulee itselläkin välillä sellainen tunne, että yhdessä conissa näkee ainakin 20 Amerikkaa tai Mikua. Mutta oikeasti, onko se paha? Pilaako se conin kokonaan? Ei mun mielestä. Ja se että pelkkä Hetalia leimataan massaksi. Jos sanot että cossaat sitä heti on lauma elitistejä valittamassa mielikuvituksettomuudesta. Yrittäkää ihmiset ymmärtää, että vaikka niitä Englanteja ja Amerikkoja on pilvin pimein, ihmiset silti näkevät vaivaa cossien eteen. Ja Hetaliassakin, kuten myös Vocaloidissa, on hahmoja ja asuja joita ei ehkä koskaan Suomessa olla edes nähty.
 Massaaminen. Siinä vaiheessa kun alkaa miettimään cossaamista sen kannalta että se on suosittua ja se on hyvä syy cossata niin on mun mielestä massaaja. Jos tekee Lenin tai Italian sen takia, että se tunnistetaan, eikä vaikka päädytä siihen hahmoon josta kukaan ei ole koskaan kuullutkaan. Siinä vaiheessa menee massaamisen puolelle.
Kellä on varaa sanoa toista cossaajaa tai sarjaa massaksi? Minä olen kuullut huomautteluja Hetaliasta niin Vocaloid, Kuroshitsuji (joka tuntuu kohta nousevan uudeksi Hetaliaksi) kuin muiltakin suositumpien sarjojen cossajilta. Hei haloo ihmiset, miettikääpä vähän.

 Ja kyllä minä tavallaan ymmärrän. Kyllä minä ymmärrän miksi Hetalia cossaajia arvostellaan, eikä sarjan suosio ole todellakaan ainoa syy. Tavallaan. Loppujen lopuksi se on sarjana helppo. Se on helppo näyttää kaverille ja käskeä sitä cossaamaan. Animeharrastusta vasta aloittelevan ja cossaamisen parissa täysin uuden ihmisen on helppo tutustua siihen. Ja sarjalla onkin omat, nuoret ja ajattelemattomat faninsa. Miten nämä muka vaikuttavat siihen?
 Vastaus: kuivapano. Tracon oli eka iso conini ja jo siellä siihen törmäsin. Tosin. hetaliaihmiset olivat usean kymmenen metrin päässä Tampere talosta, eikä niitä ihan siitä lähi phalta niin helposti edes huomannut. Siellä ne pusupiirit sun muut eivät herättäneet niin paljoa huomiota. Ja se oli siinä kohtuuden rajoissa vieläpä, ainakin mitä minä katsoin.
 Sitten Frostbite... Hurr, vieläkin kylmiä väreitä. Onhan se ihan ymmärrettävää ettei ulos halua mennä, mutta hei ihmiset. Eteinen? Siinä tukittiin ihmisten kulku aika tehokkaasti kun estettiin kahden tai kolmen oven käyttö. Eikä mitään ''Olihan se yks vapaana'' Silti. Väkisinkin alkoi muita conikävijöitä, jopa muita hetalisteja, ärsyttämään.
 Sitten jatkuvat Hesan miitit. Kampissa jossa on lapsia, siellä suosituilla paikoilla joilla vieläkin on lapsia. Siellä ne järkyttyy kun 40 Hetaliacossaajaa harrastaa kuivapanoa ja kiljuu semeistä ja ukeista ja hih hih. Hauskaa. Eikä ihme että on maine mennyt.

 Perfektionismi. Ah, tuo jokaisen cossaajan mielessä asuva ihanuus. Onhan se hienoa että voi itelleen olla rehellinen, mutta ei sitä tarvi tulla päin muiden naamaa aukonaan. Mulle on sanottu perseen bindaamisesta. Voi anteeksi, siis mitä? Ja on huomauteltu väärän värisistä silmistä. Voi anteeksi kun mun silmiin ei löydy piilareita Suomesta.
 Mutta nuo on vielä pieniä asioita. Kun kanssaconittajille/cossajille mennään suoraan sanottuna aukomaan turpaa. Luetellaan cossin viat. Ai, tuolla on väärän värinen kangas? Ehkä se on pienestä paikasta, ei mahdollisuuksia matkustaa joka päivä suurempaan kaupunkiin. Ehkä niiden kangaskauppakin on pieni. Tuolla taas on suomiperuukki. Ehkä sen vanhemmat ei anna ostaa ulkomailta. Ja voi kamaluus tuon cossia, mitä se on tehny sille! Ehkä se ei oo koskaan ees ollu käsityöntunneilla kun ala-asteella valittiinkin puutyö. ja voi elämä, onko tuo casual? Ehkä sillä ei jumalauta oo rahaa, ehkä sen perhe joutuu säännöstelemään syömistäkin.
 Ajatelkaa ihmiset. Muilla voi olla syynsä johonkin tiettyyn ongelmaan cossissa. Ehkä ei vaan taidot riitä, ehkei rahat. Pitäkää mielipiteet ominanne tai sanokaa ne edes sievästi.

 Näihin merkkeihin Kae lopettaa, ei kiitä, kuittaa vaan.

Vinkuvonku massasarjat on perseestä itkuparku nyyh nyyh

Minä en itse henkilökohtaisesti ole koskaan ymmärtänyt sitä ideologiaa, ettei suosittu saisi olla suosittua. Suosiolle on nimittäin olemassa yleensä ihan pätevä syy. Kuten vaikkapa croksit. Vaikka niitä onkin kesäisin joka toisella vastaantulijalla jalassa, en silti jättäisi niitä ostamatta ja käyttämättä vain siki että kaikki muutkin käyttävät niitä. Vaan ostan ne ihan vain sen takia, että ne on mukavat jalassa ja että ne on nopea tunkaista jalkaan kiireessä tai vaikka postia hakiessa. Tai Adidaksen olkalaukut. Ihmeellisestä ja epäkypsästä pissisleimastaan huolimatta minusta ainakin ne on ihan kivannäköisiä ja laadukkaitakin, miksi siis en ostaisi sellaista (ovat käteviä koululaukkuina, kyllä) jos tarvitsisin? " No oishan tuomonen kiva, mutkun niitä on kaikilla muillakin..." - syyhyn nojautuen. Ei ei ei. Ei toimi näin. Ja pakko vielä kaikkien niiden neropäitten lannistuksieksi jotka ajattelevat siellä "No entä jos ne on oikeasti rumia mun mielestä? D8<"  että mielipiteet ovat sitten asia erikseen. Ja onhan tämäkin teksti vain omaa mielipidettäni.

No mutta onhan se kivaa olla erilainen. Ostaa sitä salmiakkia suklaan sijasta ja käyttää hametta kolmenkymmenviiden asteen pakkasilla toppahousujen sijasta. Ihan vain siksi ettei vahingossakaan saada päälle  massaanhukkujaleimaa. Massasta pitäminenhän on noloa. Hyi. Jossain vaiheessa vain sitten unohdetaan hommasta se terve järki ja mennään äärimmäisyyksiin. En voi tehdä sitätätä ja tuota enkä käyttää tuota ja tuota vaatekappaletta enkä pitää tästä ja tuosta sarjasta kun siitä sattuu joku muukin minun lisäkseni pitämään. Joo, olkaa ihan rauhassa ufoja ja oikeasti kotoisin vaikka kuusta, mutta lopettakaa herranjestas se massan dissaaminen. Onko se muka oikeasti niin hienoa korostaa sitä omaa (wannabe-)erilaisuutta haukkumalla lyttyyn kaikki niinsanotut massauijat? Varsinkin kun noin yleensä näissä massadissaajissa on se huono puoli, että oikeasti nekin fanittaa sitä Tokio Hotelia mutta tekevät sen vain erittäin huolellisesti salassa ja esittävät muille kuuntelevansa marsilaisten kaikuäänisinfonioita joista kukaan muu ei varmasti ikinäkoskaan ole kuullutkaan.

Koska tämä on cosplayblogi, niin en voi olla kitisemättä sivistyneesti massacosplayksesta ja massasarjojen haukkumisesta. Välistäkun tuntuu, että heti kun jokin sarja saa vähänkin normaalia enemmän suosiota, siitä tulee massaa ja sitä myöten noloa. Epäilen  että on noloa pitää sarjasta josta tykkää moni muukin, koska se osoittaa sinussa olevan laumasieluutta ja tulleen sinun haksautetuksi kuten kaikki tavistallaajat. Tai sitten vain ollaan mustasukkaisia piirrossarjoista eikä haluta kenenkään muun fanittavan sitä koska se on vain henkilöden x ja b yksinoikeus.
Ja auta armias, jos joku erehtyy cossaamaan massasarjaa. Eiku nappi ottaan tai Siperiaan, näin kärjistettynä. Ainiin, lisäski toki saat henkisellä spriitussilla piirretyn 'pikkuernu' tekstin otsaasi.
"Noku noita pikkuernui jotka casualcossaa Narutoo ja Preussii ja Sebastianii on joka nurkka täynnä, niille pitäs olla omat tilat että oisivat poissa meidän trueharrastajien tieltä"- ajatus tuntuu leijuvan sanattomana ilmassa. Miksi? Enkä edes ala kaahkota asiasta pikkuernujen dissaus tai eliittiotakunatsit.
   Noin yleensähän cosplay ei saisi olla hauskaa ja helppoa. Sen pitäisi vaatia viimeisetkin rahasi, hermosi ja irtileikatut sydänjuuresi. Kun joku ui vastavirtaan ja päättääkin tehä halvan ja helpon casualNaruton, ollaan petetty kaikki oikeat harrastajat ja tehty cosplaysta naurettavaa naamiasleikkiä. Puhumattakaan siitä jos sattuu aidosti vain haluamaan cossata sitä Narutoa sen takia, koska se on yksi lempihahmoista ja sarja on hyvä. Minä vannon sen ajatuksen nimeen että cosplay saa olla yksinkertaista kaappicossausta tai uskomattoman taitavasti tehtyjä, upeita asukokonaisuuksia. Kunhan kaikilla on hauskaa.


Täysin pointittoman, sekavan vuodatukseni ideana oli lähes ainoastaan raivota verissä päin:


LOPETTAKAA SE MASSAN DISSAAMINEN.

Kiitoksia. Hyvää sunnuntainjatkoa, rakkaat.

~Piichii

Kaen cosplayvuosi

Elikäs alustavaa listaa coneista joihin pääsen (conit on jo aika varmoja) ja niiden cosseista. Saattavat hieman muuttua vielä tässä, kun suunnitelmia kerran on lokakuulle asti... Mutta kuitenkin!


Kemin mangapäivät, toukokuu

Lauantai: punkEnglanti

Seurassa Pii Preussina. Lisäksi luvassa ilmeisesti on pientä Hetalia miittiä.

Desucon

Lauantai: PiraattiPreussi

Perjantai/Sunnuntai: PunkEnglanti

Ja Desun lauantain olen Piin kanssa sitten piraatteina, Pii Enkkuna. En ole vielä yhtään varma siitä pääsenkö edes perjantaina tai sunnuntaina. Perjantaina ainakin yritän kovasti, silloin kun on se Sugiyamatilaisuus. 

Animecon

Ei vielä tietoa kumpi päivä: TeutonicPreussi (jos valmistuu), SS-Preussi

Animeconin päivä riippuu täysin siskosta. Desuun pääsyn ehtona oli, että Animeconissa ollaan vain toinen päivä niin ei tarteta majotusta. Ja siskollani sattuu olemaan siellä Shugo Chara ryhmäcosplay joten.... 

Oulun Animeseminaari

Lauantai: PiraattiPreussi

Sunnuntai: SS-Preussi

Ilmeisesti molempina päivinä tulossa. Tuosta piraattiPreussista en mene takuuseen, viime vuonna sillon kuitenkin oli jo suhteellisen viileä... Eli ei innosta sen verran ohuessa ja avonaisessa paidassa välttämättä hyppiä.

Tracon

Lauantai: TeutonicPreussi

Ja tällöin seuranani ilmeisesti on ainakin pari kaveria, joista yksi lupasi tehdä pikkuUnkarin. En sitten tiedä muiden cosseista mitään...

Kemin mangapäivät, lokakuu

Lauantai: SS-Preussi

Ilmeisesti tulossa sitten. SS-Preussi koska siinä takissa on vuori ja se on loppujen lopuksi suhteellisen lämmin niin minä pieni en palellu. 

Okei, tämä vuosi on sitten aika PreussiEnkku painotteinen. Minä kun olen vähän kaikille lupautunut Preussiksi ja tuo punkEnglanti oli suhteellisen helppo hätäpäissään toteuttaa. Ensi vuodelle minulla sitten on jo muutama suht. varma cosplaysuunnitelma, eikä se tule rajoittumaan pelkkään Hetaliaan.

Tada-da-dam

Jospa minäkin sanasen lausuisin omista tulevista ja menneistä mahtavista taidonnäytteistäni (= riepukasoista, huomatkaa tämä ylitsevuotava itseluottamus). Ai tosiaan Piichiihän se siis yrittää tässä jotain tekstioksennusta ~

Elikkä elikkä. Ensikesä tulee menemään kokonaan ainakin näillä näkymin Hetalian, Englannin ja Itävallan merkeissä. Enkkuperuukkini on Kaen Norjaperuukin kanssa matkalla Suomeen maailman toiselta puolelta ja toivottavasti tässä ensiviikon aikana hiipii postilaatikkoon astikin. Ja yhteen miittiin saan Kaelta Preussiperuukin lainaksi niin menen siellä sitten CD-Preussina. Ainoa vain, että koska samassa miitissä Kae cossaa Venäjää niin.. Hui. No ehkä selviän sen kanssa.

 Tekeillä on siis piraatti!Englanti, vaikka minulla on huono karma koko cossista tällähetkellä. Koko komeutta punaisine takkineen sun muineen en ala väsätä koska ne ompelukoneet, mutta jonkinlaisen version kuitenkin. Piti piirtää kuva mutta kappas, empäs ole ehtinyt. (Jaksanut.)
 Olen niitä ihmisiä jotka innostuvat kauheasti jostain mutteivät lopulta saa mitään valmiiksi asti ja intoni lopahti lähes täysin, kun hattua varten tilaamani sulat auoin postipaketista. Punainen strutsinsulkani oli mennyt postissa katki, musta sentään oli ehjänä. Olen todella pettynyt noihin sulkiin, ne on kamalan muovisen tuntuisia ja jäykkiä. Vihaan netistä tilaamista juurikin sen takia kun ei kunnolla pysty arvioimaan ostostaan.. Eniveis, petyin koska tahdon hatustani mahdollisimman hienon ja näyttävän, koska muu cossi sitä tuskin tulee olemaan. Mutta ehkä se vielä siitä, en luovuta. ( Ja palkkaan Kaen uhkailemaan minua jollain pelottavalla aina kun alan lannistua ) Lannehuiviin ostamiini helmiin olen sentään erittäin tyytyväinen. Tilailin Esteriinasta parillakympillä kaikkea ihanaa tosiaan tuohon lannehuiviin, hattuun ja kaulakorutarpeiksi. Pari nahkakorua sain tehtyä koulussa, kun ysien luokkaretkeltä poisjääneet tytöt laitettiin suunnittelemaan poikamaisia koruja kässäopettajan juttuihin ja minähän kierona otuksena käytin heti tilaisuutta hyväkseni. Miekassakin menin hävyttömästi aidan alta ja tilasin netistä. Kympillä. Ja voi että, on muuten hieno miekka. Oikeasti, odotin jotain surkeaa muovilerpaketta mutta tuo on yllättävän laadukas hintaansa nähden. Rakastan kaikkia miekkoja ja aseita. Oleellinen tieto, kyllä.. Valkoisen, rimpsuhihaisen ja nauhakaula-aukkoisen piraattipuseron kanssa suunnittelen itsemurhaa eli kokeilen ommella sen itse. Kävin pöllimässä mummon vanhoja lakanoita ( kerran käytettyjä, tuotu seitkytluvulta Venäjältä, Leningradista. Sain kunnon selonteon koko lakanasetin elämästä, vaikka sen kuulemma saakin tuhota. Hieman säälittää kyllä.. Hienot lakanat..) kankaaksi että saan ensin kokeilla onnistuuko tuo ompeleminen multa yhtään millään lailla. Jos onnistuu, ostan kankaat. Jos ei, niin.. Kehittelen jotain muuta sitten. Mulla on selkeä kuva paidasta jonka haluan, ja olen päättänyt sellaisen saada.
Kengät löytyy äidin kaapista, vaikka ne ovatkin kaksinumeroa liian pienet ja hiukkasen liian naiselliset saappaat. Housut pitää katsoa, tahtoisin tummanruskeat mutten omista sellaisia. Niitä en kyllä ala ommella, jos kaupasta ei löydy niin sovellan jotain muuta.
Muuta oleellista hankittavaa tilpehöörää ovat ainakin silmälappu jonka senkin ajattelin itse tehdä, pyssy ja nahkavyö. Vyön saa senkin vanhempien kaapeista kaivettua, mutta pyssy onkin sitten toinen juttu. Sen häätyy olla kunnon musketti. Saapa nähdä mistä sellaisen löydän..

Piraattina tulisin sitten hillumaan Desuconissa lauantai-sunnuntain. Animeconin kanssa saa nyt nähdä mitä teen, kun vänkäriksi sinne olen menossa ja piraatticossi olisi sen asian kanssa yhteen miksattuna hieman epäkäytännöllinen, joten ajatellut jotain kaunista Punk!Englantia sekä Casual!Itävaltaani siellä käytettäväksi.

Punk!Englanniksi ajattelin kelpuuttaa yksinkertaisesti mustat farkut, punaiset converset ( cossaus, loistava tekosyy ostaa kyseiset kengät..) ja jonkinlaisen Britannialippupaidan sekä punaisen palestiinalaishuivin. Yksinkertaista muttei kaunista. Lippupaidan joko ostan jostain netin suuresta ihmemaailmasta tai teen itse kangastusseja raiskaten. Tähänhän voi toki sitten yhdistellä vaikka mitä kivoja niittikoruja sun muuta, mutta yksinkertaisimmillaan se kai menisi ihan noinkin... Voiko tätä edes kutsua cosplayksi?


Casual!Itävaltana olen Oulun Chibiconissa jo käynytkin, ja se toimi ihan hyvin. Isän kaapista pöllitty paitapusero ja puvunhousut, viiden euron liivi kirpparilta ja mustaksi maalatut mokkasaappaat. Unohtamatta tietysti kaulaan istettävää kravattihuivia tai silmälaseja. Kukaan ei tullut haukkumaan minua pystyyn ja paneelityypit jopa tunnistivat minut Itävallaksi. Loistavaa. Meidän photoshootit meni kyllä hieman tiukille, mutta ehkä korjaamme senkin asian tässä joskus.


Tälläistä siis melko varmasti tulossa, muista 'cosplay'suunnitelmisani lähinnä ensivuotta silmällä pitäen tulen selittelemään sitten erikseen. Ja toki selitystä piraatticossin vaiheista, vaikkei se nyt mikään ihmeellinen olekaan.~

Anteeksi surkea asettelu, kuvat ja laatu näin muutenkin. 8D

~Piichii

If you dream, dream the impossible

Kae täällä taas hei. Ei minulla oikeastaan mitään kamalan hienoa asiaa ole, mitä nyt ajattelin hieman selittää pienoisista cosplaysuunnitelmista, joista kaikki eivät todellakaan tule toteutumaan ja joista osa on ihan ihmeellisiä. Mutta mitäpä tuosta.

PiraattiPreussin minä teen aivan varmasti, koska Piille (Piichii on liian pitkä kirjottaa joka väliin) sen menin lupaamaan. Mitään virallista hienoa kuvaa ei ole, mutta minä nyt vedänkin asun pääosin omasta pienestä päästäni. Asu on aikas simppeli, siihen tulee melko yksinkertainen, valkoinen paita ja mustat housut. Hatusta yritän tehdä mahdollisimman hienon, sillä kun saa jonkinlaista näyttävyyttä. Lisäksi muutamia koruja on tulossa. Ja ja. Suurimpana haastena tässä taitaa olla se, että teen ensimmäistä kertaa itse propin. Kyseessä on siis miekka, mahdollisesti myös tikari. Kummankaan teosta ei ole kokemusta ja minä olen liian itsepäinen tutoriaaleihin, joten tämä tulee olemaan mielenkiintoista. Tämä cossi on itse asiassa tavallaan jo vaiheessa, olen jopa hankkinut tarvikkeet tuohon miekkaan (ja tikariin).

Sitten olisi vielä Hetaliasta sailorNorway. En minä tiedä miksi Norjaa haluan cossia, haluanpas vain. Peruukki on tilattu Piin kautta, eiköhän se tästä kohta tule~ Ja koska Norja on noita legendaarisia blondeja, se tulee käymään myös miljoonaan muuhun cossiin. Tuo kiekura on ainoa joka hieman karmii, minä kun en ole oikein taitava niissä... (yritin kerran väsätä kiekuran, krhm, tulos oli hieno) Norjan minä kanssa oikeasti myös aion tehdä, luultavasti kuitenkin vasta ensi vuodelle. Tälle vuodelle kun on tulossa tuo piraattiPreussi ja Preussin SS-takki kaipaa vielä hieman säätöä ja sitä ei ole käytössä pilattu. Lisäksi nuo valkoiset housut epäilyttävät pikkaisen, valkoinen kun ei ole ihan minun värini, housuissa etenkään. Ja sitten se itse peruukki... Sen väri häiritsee. Suomen eBaysta kun ei löytynyt sitä minkä olisin alunperin ihan tosissani halunnut. Eli jouduin tekemään pieniä myönnytyksiä sen suhteen.

Näiden lisäksi Hetaliasta tulen tekemään casualVenäjän Kemin mangapäiville. Siihen loppuu tämän hetken suunnitelmat Hetalian saralta. Kyllähän niitä hulluja suunnitelmia olisi, mutta ne eivät ole ihan hetkeen toteutumassa. En tiedä miten Pii on ajatellut sen Steampunk hommelin, joten siitä en tämän enempää mainitse. Ja ja. Gakuen uniformu olisi kiva kanssa.

Sitten ihan muualle kuin Hetaliaan. Infinity Game on uusi rakkauteni, ja tuo päähenkilö, Long Wei olisi ihana cossattava <3 Parempaa kuvaa en herrasta löytänyt, joten tuo kansi saa luvan kelvata, siitä kun näkee väritkin sun muuta. Ja tuo otsikko on painettu hienosti. Mutta mutta. Tuo asu olisi erilainen verrattuna niihin kaikkiin mitä olen lyhyen elämäni aikana tehnyt. Se ei näytä kauhean monimutkaiselta, mutta siinä on kivoja yksityiskohtia sun muuta. Ja nimenomaan tuon asun haluan tehdä. En sitä cleric pappimitälie modea. Jotenkin Long Wei vei heti pienen sydämeni. Se on jotenkin sellainen tyyppi, josta on aistittavissa jopa pieniä mielenvikaisuuden piirteitä jumalaleikkien kanssa, mutta silti sitä ei nosteta kauhiasti esille. En minä tiedä : D Mutta joo, Long Wei on hieno ja sen haluan kanssa tehdä. En sitten tiedä minne ja milloin - teen kuitenkin joskus.

Ja toinen uusi rakkauteni: Cristo - Orange-eyed Messiah. Rakastan kaikkia neljää hyvin esillä olevaa hahmoa, mutta Towa tai Kamuro olisi ihana cossihahmona. Ei Keissä ja Aokissa mitään vikaa ole, mutta en minä niitä välttämättä cossaamaan ihan ekana lähtisi. Molempiin ilmeisesti pitäisi hankkia uusi peruukki, ellen sitten Towassa tyytyisi hieman poikkeavaan sävyyn ja käyttäisi samaa peruukkia kuin kahdessa edeltävässä. Eli Towaan olisi mahdollisesti jo peruukki. Lisäksi Towalla on aivan ihanat vaatteet joita tuossa kuvassa ei näy, ja joissa olisi taas pikkaisen enemmän haastetta kuin Kamuron vaatteissa. Haastetta toisin toisi ruskettunut iho, minä kun en taas ole ennen maskeerannut sen pahemmin. Mutta tuo viiva kasvoissa on ihana ja ja sillä on pyssyt <3


Mutta sitten Kamuroon. Kamuro on hahmona minusta se ihanin. En minä tiedä yhtään miksi, minä aina pidän noista pahiksista. Peruukki tosin pitäisi hankkia ja minähän en ulkomailta saa tilata (onneksi minulla on Pii *krhm*). Lisäksi Towalla oli ne hienommat vaatteet, enkä minä nyt pikkaisen väsyneenä muista mimmonen asu Kamurolla oli. Mutta molemmat ovat varteen otettavia hahmoja, vaikka Towa kiinnostaisi enemmän. Pitäisi vain tosiaan oikeasti panostaa siihen maskeeraukseen sun muuhun, että siitä saisi hienon.




Koska Studio Ghibli vain on legenda. Haluan tehdä Haurun, koska hahmoon lapsena niin syvästi ihastuin. Etenkin tuota vihreää uniformua ja laseja olen aina rakastanut, ne ovat jostain syystä asuista ehdoton suosikkini. Myös muiden vastaavien klassikkojen cossaaminen innostaisi   - etenkin Ponyon Fujimoton, mutta siinä on peruukki iso ongelma. Joten Haurua tahdon joskus ihan oikeasti cossata, olisi mahtavaa saada kokoon enemmän Ghibli cossaajia. Lisäksi äitini, joka kaikkia Miyazakin elokuvia rakastaa voisi kerrankin olla tyytyväinen hahmovalintaan.


Sitten vielä yksi legenda; Digimon. Henkilökohtaisesti olen aina ollut ennemmin Digimonin kuin Pokemonin kannattaja, vaikka eihän Pokemoneissakaan mitään vikaa ole. Niitä on mukava katsella ja pelata näin hieman vanhempanakin. Viisi ensimmäistä kautta katsoneena kolme hahmoa on painunut mieleeni - Digimon Keisari aka Ken, Yamato ja Kouji neloskaudelta. Etenkin Digimon Keisaria olisi ihana päästä puhuilemaan, mutta tuo taitaa olla minulle ainakin vielä hieman liian vaikea asu. Yamato tosin ei ole aivan sula mahdottomuus, etenkin siinä kakkoskauden koulupuvussa sitä olisi mukava cossata. Mutta silti Digimon Keisari kaikessa mielenvikaisuudessaan, lapsellisuudessaan ja täydellisyydessään olisi juuri minulle sopiva hahmo. Ja sillä on ruoskakin. Koujikin on varteen otettava, mutta sen taidan toteuttaa vain siinä tapauksessa, että joudun muita cosseja varten hankkimaan pitkän, mustan peruukin. Kuitenkin. Digimon cossajia, kuten myös Ghibli cossaajia on nykyään todella vähän. Pitäisi molemmista sarjoista saada aikaan jonkinlainen ryhmäcossi tai jotain.

Ei Kaella mitään kummempaa, päätän tähän jorinani. Ensi kerralla voisin selittää miekastani, kun sen kuitenkin tässä joskus aloitan.

.....Mutta jospa olenkin vain oman mielikuvitukseni luomus?

Heipä hei vain, siis. Pichän se tässä, toisinaan myös Piichiinä vähän siellä sun täällä (enemmän kyllä täällä) tunnettu tyhjäpäinen omassa pikku hattarakallossaan elelevä maalaisporo. Mitä, pitikö minun siis jotain itsestäni kertoa? Aivan aivan. No ei minussa ole mitään kertomista, ihan tavallinen vähän sitä sun tätä harrasteleva otus joka vihaa pillejä ja täyttää kohtapuoleen kuusitoista. Kärsin lievästä lukihäiriöstä, rakastan värejä, historiaa, kesää ja ehkä myös vähän sinua. Tai sitten pelkään. Piste loppuun ja siirtykäämme tärkeämpiin asioihin, kuten vaikkapa ruotimaan itse asiaa tai jotain sinneppäin. Seuratkaa tienviittaa.

--->

Noin. Cosplay, cosplay.. En oikeastaan tiedä ketä minun tästäkin harrastuksesta pitäisi syyttää. Sitä että joku nimeltämainitsematon sisaruskaksikko tyrkkäsi käteeni ensimmäisen Kamikaze Kaitou Jeannen ja käski lukea, jonka seurauksena pikku Piichii 10v tajusi mitä anime ja manga tarkoittavat? Seiskaluokalla ihanien ihmisten kanssa käymääni käsityökerhoa, jossa valmistui ensimmäinen cosplayvaatteeni, mustapunainen Akatsukitakkini? Vai ah, ihanaa Kitaconlöytöäni alias Kaerua? No ehkä vain menen sieltä mistä aita on matalin ja syytän näitä kaikkia. Mitä cosplay sitten minulle on ja mitä se merkitsee, onkin sitten aivan toinen asia. Cosplay on minulle ennenkaikkea juurikin sitä playta; leikkimistä, näyttelemistä ja siitä tunteesta nauttimista että saa olla täysin joku muu kuin oma itsensä. Asun täydellisyys tai sen kokonaan itsetekeminen ei ole se juttu ainakaan minulle, koska en yksinkertaisesti osaa niitä tehdä. Ompelukoneet ovat aikoja sitten järjestäneet salaliiton minua vastaan eivätkä yksinkertaiset aivoni pysty ymmärtämään tai huiputtamaan niitä, joten ainakaan minun osaltani ei tulla näkemään mitään ompelutaitonäytteitä sun muuta vastaavaa. Kysymys kuuluukin, olenko tällöin oikea cossaaja vai totaalinen wannabe-ernu joka cossaa vain siksi koska kaikki muutkin ja että saa vähän huomiota? Muunmuassa tästä tulette taatusti saamaan tulikivenkatkuisia vuodatuksia, ainakin jos yhtään itseäni tunnen. En kyllä mene takuuseen. 

Takaisin aiheeseen. Siis, koska ompelukoneet eivät tule kysymykseen otan tietysti silmät käteen ja etsin muita keinoja cossiasujen toteuttamiseen. Kaappicossailu, kirpputorit, mummolan ullakko, vaatteiden muokkailu... Soveltaminen, kekseliäisyys ja Kaen ompelutaitojen julma hyväksikäyttö tulevat taatusti olemaan valttikorttejani. Tulokset eivät tietenkään tule olemaan täydellisiä tai välttämättä edes aina hyviä, mutta tämä on sitä ns. vaihtoehtocossausta. Ja entäs sitten? Minulle se ainakin riittää.

Ja vaikka Kae levittääkin ahkerasti keittiöorja-propagandaansa, älkää vain uskoko sitä. Kyllä sekin tekee vaikka ja mitä. ( Ja erhm. Enhän minäkään periaatteessa tee mitään oikeasti järkevää.)  Kuten vaikkapa huolehtii erään pösilön juna-aikatauluista ja noin yleisestikin vain kestää minua. Ja kenen idea edes oli alkaa cossata yhteen? Vai oliko se vain sattumaa? Hmm, en muista enää. Jokatapauksessa kaikki taisi lähteä ideasta tehdä CMV, joka sitten vähän paisui ja tuloksena taitaa olla Tautiluokitus. ( Minun keksimäni nimi muuten, ja hämärä flashback kertoo jotain jostain Kotiteollisuuden kappaleesta jonka seuraksena Piichiin aivot ylikuormittuivat..) Kaeru on meistä se fiksu osapuoli, minä se joka rynnii päin seiniä ja tulee lopulta tavalla tai toisella ryssimään kaiken. Hetalia taitaa olla molemmille se ykkösarja ainakin tällähetkellä, mutta mistäs sitä tietää mitä me vielä keksitään. Lupaan ainakin omalta osaltani tarjota valitusta, kitinää, mukasyvällistä pohdintaa, conitunnelmia ja paskoja teinipeilinaamacossauskuvia. Liian suurien unelmien maalailua. Semmottii. Ja omana haavenani on kerätä mahdollisimman paljon hetalisteja kasaan ja kuvata kunnon CMV, jossa on paaaljon hahmoja mukana ja vaikka mitä. 

Adios. " Ei se ole illuusio, se vain näyttää siltä."

~Piichii kiittää ja kumartaa

Pieni sammakko

No minut sitten laitettiin kirjoittamaan tämä kuuluisa ensimmäinen viesti, jossa minä aion höpistä siitä kaikkein tärkeimmästä asiasta - itsestäni. Itsekehu haisee Helsinkiin saakka. Eli minä tosiaan olen Kaeru, vaikka minut netissä monella muullakin nimellä tunnetaan.

Mutta minä tosiaan olen meistä kahdesta porosta se eteläisempi, joka asuu vielä suhteellisen lähellä sivistystä kohta-Oulussa. Animea ja mangaa aloin seurata jo 2004 tai 2005, eikä mieleni ole sen jälkeen ollut mitenkään puhtoinen.Viisitoista talvea minä nyt olen elämäni aikana nähnyt, eli mikään kauhean ikäloppu en ole.
 Cosplaysta olen unelmoinut jo useita vuosia, mutta mitään en ole saanut aikaiseksi. Tähän tuli muutos muutaman ihanan ihmisen ansiosta, jotka heittivät idean erään foorumiporukan sisäisestä Hetalia-ryhmäcosplaysta Traconiin. Ja tässä sitä ollaan, cossaukseen koukussa paria asua myöhemmin. Jos miettii kuka minä olen, niin suurin saavutus on luultavasti Frostbitessa cossattu Englannin piraattiversio. Muutkin cossit ovat sitten Hetaliasta, Hong Kong ja Preussi on julkisesti vedetty ja Preussilla tämä vuosi taitaakin pääosin mennä.

 Ja minähän en välitä pätkääkään siitä, että Hetalia on massasarja ja hyi kauhea. Minun kaltaiselleni historianimijälle Hetalia vain antaa suuren inspiraation innostua opiskeluista entistä enemmän ja sen suomat cosplaymahdollisuudet ovat varmasti suuremmat kuin monessa muussa sarjassa. Lisäksi Hetaliacossaajana minä pyrin tekemään hieman harvinaisempia asuja.

 Ja mikä Tautiluokitus sitten on? Kyseessä on minun ja ystäväni Piichiin pienoinen cosplayduo, joka häiriköi ihmisiä pitkin Suomea. Minulla ei itseasiassa ole hajuakaan siitä keneltä tuo nimi loppujen lopuksi tuli, sillä minä en ollut osallisena siinä. Tosiaan tavoitteena olisi cossata yhdessä monta vuotta, monissa tapahtumissa ja kesälle ollaan jo suunniteltu photoshootia ja CMV'n tekoa, näin pienenä spoilerina.
 Mikä minun osallisuus tässä on? Ei hajuakaan. Rehellisesti sanottuna Piichii on minun keittiöorjani joka tekee ihan kaiken ja minä vain olen mukana. Suurin saavutukseni taitaa olla se, että minä menin toitottamaan tuolle hutilolle sen, että kyllä ne junat sieltä pohjoisemmasta Ouluun ihan normaalisti Chibicon-lauantaina kulkevat, ehehe.
 Mitä minä sitten täällä blogissa? Minä ainakin teen joitain conraportteja sopusoinnussa Piin kanssa, lisäilen WIP-kuvia ja selitän cosplaysuunnitelmista. Lisäksi suunnitelmissa olisi jonkinasteiset tutoriaalit ja perinteinen kritisointi ties mistä. 

 Mutta minä tästä hiljenen ja annan vuoron Piichiille, joka toivottavasti saa jotain viisaampaa aikaan.

 ~Kaeru